Kouvola mukana ydinvoimahankkeessa - onko ydinvoima hyvä bisnes?

Fennovoima on rakentamassa Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Hankkeessa on mukana Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Eduskunta antoi ydinvoimalalle periaateluvan vuonna 2010, mutta sen jälkeen laitostoimittaja on muuttunut japanilaisesta ja ranskalaisesta valmistajasta venäläiseen Rosatomiin. 

Onko ydinvoima hyvä bisnes? Tässä bloggauksessa haluan miettiä ydinvoimaa vain talouden näkökulmasta. Moralisointi sikseen. Lähteet ovat jutut lopussa.

MITÄ HYVÄÄ YDINVOIMASSA ON?

Ydinvoima on merkittävä päästöttömän energian muoto. Se on taloudellista ja tehokasta sähköntuotantoa. (Lähteet: Fennovoima ja Energiateollisuus)

IRTAUTUJAT

Taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja päästöttömyydestä huolimatta moni on irtautunut Fennovoiman hankkeesta. Luopujia ovat olleet saksalainen suuromistaja E.ON, joka oli mukana hankkeessa 34 prosentin osuudella. E.ONin osuuden osti Fennovoiman suomalainen pääomistaja SF. Voimaosakeyhtiö SF:ssä ovat mukana kaikki Fennovoiman omistajat, jotka ovat kaupan ja teollisuuden yrityksiä sekä kaupunkien ja kuntien omistamia energiayhtiöitä.

Fennovoiman ongelmana on SF:n osakaspohjan hupeneminen. Hankkeesta on E.ONin tapaan lähtenyt pois Jyväskylä, S-ryhmä, Atria, Omya, Lankosken Sähkö, Leppäkosken sähkö, Outokummun Energia sekä Ålands Elandelslag.

Kuopio  lähti Kokoomuksen aloitteesta hankkeesta. Miksi hankkeesta luovutaan? Yli 40 prosenttia Fennovoimaa omistavista kunnista on sitä mieltä, että on arveluttavaa olla mukana Fennovoimassa. ”Investointi tulisi Pyhäjoelle, jonnekin hyvin kauaksi Kuopiosta. Me olemme merkittävästi investoineet Kuopion Energian tuotantolaitoksiin ja kaupungissa on muitakin tärkeitä investointikohteita. Haluamme käyttää omat rahamme niihin, sanoo Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Taisto Toppinen.” (YLE)

KUSTANNUKSET

Paljon kuntia on nousukaudella, energian hinnan noustessa, lähtenyt mukaan hankkeeseen tavoitteenaan tuottaa itselleen edullista sähköä. Onko hankkeeseen kuitenkin lähdetty ajattelematta asiaa loppuun asti?

Hankkeen alustava kustannusarvio oli 4-6 miljardia euroa, mutta hinta voi nousta. 

Lappeenrannan yliopisto arvioi kustannuksiksi 8,6 miljardia euroa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ydinvoimaloitten hinnat nousevat arvioiduista kustannuksista melko lailla. Teollisuuden voiman Olkiluoto 4:n hinta-arvio on noussut 3-4 miljardista yli kuuteen miljardiin euroon. Ranskaan ollaan rakentamassa Olkiluoto 3:n sisarvoimalaa, jonka kustannukset ylittyvät ainakin 2 miljardilla. Times-lehden mukaan reaktoreitten hinta maailmalla on 8.7 miljardia euroa.

VIIVÄSTYMISET

Kustannuksien karkaamisen lisäksi viimeaikaisia ydinvoimalahankkeita on myös leimannut viivästyminen. Teollisuuden Voiman Olkiluodon kolmannen reaktorin piti valmistua vuonna 2009. Valmistumista on lykätty lukuisia kertoja. Tällä hetkellä reaktorin pitäisi olla toiminnassa vuonna 2016. Viivästyminen on maksanut Teollisuuden Voimalle 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Ranskassa rakennetaan ydinvoimalaa Flamanvilleen, jonka kustannukset ovat myöhästymisten vuoksi 2 miljardia ennakoitua korkeammat.

LOPPUSIJOITUS

Fennovoiman ydinvoimalan ydinjätteelle ei ole loppusijoituspaikkaa. Fennovoima haluaisi sijoittaa jätteensä Posiva-yhtiön luolastoon Olkiluotoon. Itse asiassa Posiva-yhtiöllä ei ole vielä mitään luolastoa edes omille jätteilleen, valmiina on vasta tutkimustila. Ydinjätteen hautaamisen Olkiluotoon arvioidaan maksavan yli 3 miljardia euroa. Posiva ei ole luvannut ottaa kilpailevan yhtiön eli Fennovoiman ydinjätettä luolastoonsa. Luolastoon onkin suunniteltu mahtuvan vain Olkiluodon omat jätteet.

MIELESTÄNI

KSS:n osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen ei ole taloudellisesti perusteltua. Ongelma on kustannusten todennäköinen karkaaminen. Taloudellisesti on myös kyseenalaista sijoittaa energian tuotantoon oman maakunnan ulkopuolelle. Olisi järkevämpää investoida rahat omassa kaupungissa ja tavoitella energiaomavaraisuutta.

Loppusijoituksen puuttuminen on sekä taloudellinen ongelma että lainanottoa tulevilta sukupolvilta. Ei ole oikein tuottaa energiaa, jonka jätteet jätämme vaaralliseksi riesaksi vielä sukupolvien päähän.

Fennovoiman ydinvoimalan tavoitteena on tuottaa sähköä vuonna 2024. Kymmenessä viime vuodessa on tapahtunut huikaiseva kehitys ympäristöystävällisissä tavoissa tuottaa energiaa. Seuraavan kymmenen - viidentoista vuoden aikana kehitys menee vahvasti eteenpäin. KSS:n investointi ydinvoimahankkeeseen on vanhanaikainen ja riskialtis. Sen hyöty kaupunkilaisille on erittäin kyseenalainen.

LOPUKSI

Valitettavasti täysin turvallista ydinvoimalaa ei ole. Ydinvoimaloissa on aina turvallisuusriskinsä, jopa Suomessa ja sinne rakennettavassa venäläisessä ydinvoimalassa.

Lähteet:

Fennovoima

www.fennovoima.fi (luettu 16.10.2013)

Energiateollisuus

http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energiatehokkuus (luettu 17.10.2013)

Kouvolan kaupunki

http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames (luettu 16.10.2013)

YLE

http://yle.fi/uutiset/kunnissa_kytee_joukkopako_fennovoimasta/6383228 (luettu: 16.10.2013)

http://yle.fi/uutiset/olkiluoto_3_viivastyy_vuoteen_2016/6489629 (luettu 16.10.2013)

http://yle.fi/uutiset/professori_olkiluoto_3_jauhaa_sahkon_sijasta_miljarditappioita/6224999 (luettu 16.10.2013)

Talouselämä http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+ydinvoimala+kaatuu+hintaan++uusi+laskelma+julki+tanaan/a2158029 (luettu 16.10.2013)

http://www.talouselama.fi/uutiset/huomio+fennovoima+olkiluoto+3n+sisarvoimalan+hinta+nousi+8+miljardiin+euroon/a2158595 (luettu 16.10.2013)

Kaleva

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eonin-fennovoima-osuudelle-loytyi-ostaja/621510/ (luetu 16.10.2013)

Suomen kuvalehti

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-ydinjatteesta-ja-maailman-kallein-hauta-tanne-fennovoima-haluaa (luettu 16.10.2013)