Viime aikoina olen törmännyt selkärankaisiin ja selkärangattomiin liittyvään ongelmaan, ei kuitenkaan biologisessa vaan poliittisessa mielessä. Kävin liki viikon kestäneen sähköpostivaihdon erään valtuutetun kanssa asiasta ja samankaltainen ongelma pulpahti Kouvolan Sanomien jutun kautta yleiseksi puheenaiheeksi.
Mikä siis on selkärankaista ja mikä selkärangatonta politiikantekoa? Kuvitellaan poliitikko, kutsutaan häntä vaikka nimellä Pekka. Pekka ei kannata johtajien palkankorotuksia. Pekka on julkisesti ollut tätä mieltä ja pitänyt kovaa haloota asiasta. Pekka kuuluu kaupunginhallitukseen, joka saa käsiteltäväkseen kaupunginjohtajan johtajasopimuksen, johon on tehty 200 euron korotus autoetuun sekä pidennetty irtisanomisaikaa huomattavasti. Palkankorotusta ei oltu tekemässä, autoedun korotuskin oli osa kokonaispalkkaa. Pekka nostaa kuitenkin äläkän asiasta kaupunginhallituksessa, joka yksimielisesti vaientaa hänet. Pekka vie asian lehtien palstoille ja pian kaupunginhallituksen jäsenet ovat tukkanuottasilla julkisuudessa ja varmaan yksityisestikin. Onko Pekka selkärankainen poliitikko?
Poloista Pekkaa syytetään nyt joka taholta: omasta puolueesta, kaupunginhallituksesta, muista puolueista, lehtien palstoilta. Pekalla on periaatteita. Hän haluaa puolustaa tärkeitä asioita viimeiseen hengenvetoon asti. Tappiin asti hän myös vastustaa huonona pitämiään asioita. Kaupunginjohtajan sopimuksesta syntynyt soppa ei ollut ensimmäinen. Vaikka valtuustokausi on nuori, samanlainen sotku on ehtinyt tapahtua jo useita kertoja.
Toimiko Pekka kunniakkaasti? Onhan tärkeää vastustaa huonona pitämiään asioita. Tavallaan kunnioitan Pekan ehdottomuutta ja valmiutta puolustaa asiaansa muista välittämättä.
Ongelmana on, että Pekka ajaa itsensä nurkaan: hänen vaikutusmahdollisuutensa kapenevat, hänestä tulee ikuinen jarrumies. Pienen asian vuoksi ei välttämättä kannata polttaa siltoja, kun politiikkaa tehdään aina yhteistyössä. Yksinäinen poliitikko saa aikaan vain hyvin vähän.
Diktatuuri on varmasti tehokas tapa päättää asioita, esimerkiksi Stalin tai Mao tekivät sujuvasti ja nopeasti suuriakin päätöksiä. Demokratiaan kuuluvat jarrumiehet. Tämä olisi hyvä kaupunginhallituksen muistaa. Demokratiaan kuuluvat myös huonot päätökset. Päätös on demokraattinen, kun sen on enemmistön päättämä. Tämä tulisi Pekan pitää mielessä.
Siedetään toisiamme. Siedetään jarrumiehiä ja huonoja(kin) päätöksiä.
... Pekka on melkein vain ei ihan keksitty henkilö...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti